tiistai 25. marraskuuta 2014

Rakkaus on raaka-aine, osa 1

Sanomme usein, että olemme ihan hulluja, koska valmistamme artesaanipizzoja ostoskeskuksessa. Hulluja olemme siksi, että tarvitsemme kolme ammattitaitoista leipuria, keittiöapulaisen ja monta asiakaspalvelijaa, jotta pystymme takaamaan tarvittavan määrän leipomuksia kaikille asiakkaillemme. Toisin sanoen meillä on melkein yhtä paljon henkilökuntaa kuin ravintolalla, vaikkemme ravintola olekaan.

Me olemme myös ehdottomia käyttämiemme raaka-aineiden suhteen. Niistä tärkein on rakkaus, mutta koska sitä on vaikea taikoa materiaksi, tarvitsemme myös muuta.

Tässä juttusarjassa esittelemme tärkeimmät raaka-aineemme ja kerromme, miksi emme suostu tinkimään niistä.

1. Kylmäpuristettu oliiviöljy


Olisi kauhean helppoa käyttää taikinassa auringonkukansiemen- tai rypsiöljyä, koska se maksaa vähän, mutta pizzataiteilijalle oliiviöljy on yksi tärkeimmistä raaka-aineista. Se antaa aidon maun ja tuo väriä taikinaan. Ihan mikä tahansa oliiviöljy ei kelpaa, vaan sen pitää olla nimenomaan kylmäpuristettua oliiviöljyä. Tavallinen oliiviöljy on sameaa ja maistuu tunkkaiselta. Sellainen öljy pilaisi taikinan.

Kylmäpuristettu oliiviöljy tuo taikinan lisäksi makua myös pizzantäytteisiin. Tomaattikastikkeemme sisältää sitä, samoin monet pizzan päälle lisätyt vihannekset on paistettu siinä. Pyöreät pizzat viimeistellään usein varovaisella lorauksella kylmäpuristettua oliiviöljyä.

Kasvirasvojen terveellisyydestä kiistellään jatkuvasti. Koska kylmäpuristettu oliiviöljy on tärkeä osa välimerellistä ruokavaliota, me kuitenkin väitämme sen olevan paitsi hyvää, myös terveellistä. Ihan varmasti pizzamme ovat ainakin sata kertaa terveellisempiä kuin runsaasti tyydyttyneitä rasvoja sisältävät teolliset pikaruuat ja voipullat.




Kun seuraavan kerran leivot kotona pizzaa, suosittelemmekin korvaamaan rypsiöljyn oliiviöljyllä, kylmäpuristetulla sellaisella. Tulet ihan varmasti huomaamaan eron.



Kuvat: Suvi Kesäläinen




















maanantai 17. marraskuuta 2014

Hei me twiitataan!


Meille sosiaalinen media on aina ollut tooooosi tärkeä osa markkinointia. Oikeastaan emme ole juuri muita markkinointikeinoja käyttäneetkään, kuin Facebookia, Instagramia ja Twitteriä. Pitkään Twitter-feedimme oli aika tylsä, koska sinne menevät automaattisesti kaikki Facebook-päivityksemme, emmekä juuri tuottaneet sinne muuta sisältöä.

Muutama viikko sitten kuitenkin päätimme, että myös asiakaspalvelijamme saavat osallistua twiittailuun, ja niinhän se olisi pitänyt olla jo kauan aikaa sitten, koska digitaalinen asiakaspalvelu on meistä tärkeä osa kokonaisuutta.

Siispä nykyään, jos teille tulee ihan mitä vain kysyttävää, voitte yrittää kysyä sitä Twitterissä. Ehkäpä jopa pizzan tilaaminen saattaa onnistua!

Muistakaa kuitenkin, että paikan päällä olevat asiakkaat ovat aina ykkösiä, joten twiitteihin vastailemiseen voi mennä hetki. 



maanantai 3. marraskuuta 2014

Vehnän tuoksu



Muutama viikko sitten pizzataiteilija vieraili luottomyllyllämme  Italiassa.  
Molino Iacquone sijaitsee Frosinonessa, noin tunnin ajomatkan päässä Roomasta.


















Pizzataiteilija oli hieman pettynyt näkemäänsä, koska hänellä oli ollut vähän liian maalaisromanttinen mielikuva myllystä. Siellä ei näkynytkään kokonaisia vehnänjyviä ja traktoreita, vaan suuri ja kliininen tehdas, jossa perinne ja nykyteknologia yhdistyivät mielenkiintoisella tavalla. 
Onneksi ilmassa tuoksui vehnä.


















Pizzataiteilija vaikuttui myllyn ammattimaisuudesta. Jauhoja oli joka lähtöön. Hän olisi halunnut ottaa jokaisesta hyllystä yhden paketin ja ryhtyä leipomaan.



















Myllyssämme arvostetaan luonnonmukaisuutta, eikä jauhoihin lisätä lainkaan jauhoparanteita. Suuri osa jauhoista on luomua. Italiassa erityisesti speltti- ja kamut-jauhot ovat nyt muodissa, ainakin taikinahullujen keskuudessa. 


















Jos meillä olisi tilaa, pizzataiteilija ihan varmasti ostaisi kaikkia mahdollisia jauhoja ja tekisi taikinoita kymmenellä eri reseptillä.




















Ehkä sitten joskus, kun meillä on oma leipomo, se on mahdollista...


Kuvat: Danilo D'Egidi

keskiviikko 8. lokakuuta 2014

Maailman paras asiakaspalvelija






Jos vuorokaudessa olisi 12 tuntia enemmän ja jos ostoskeskuksen aukioloaikoja ei olisi pakko noudattaa, olisimme aina itse palvelemassa asiakkaitamme. Se on meistä parasta, koska sillä tavalla havaitsemme heti myös mahdolliset ongelmat ja saamme välitöntä palautetta. Valitettavasti vuorokaudessa on kuitenkin vain 24 tuntia, ja yrittäjällä on paljon myös muuta työtä kuin asiakaspalvelu, joten emme voi olla aina itse paikalla.

Sen takia olemme huolissamme asiakaspalvelun tasosta. Osaavatko työntekijämme ottaa kaikki huomioon? Tuleeko teille saamastanne palvelusta hyvä mieli? Tervehditäänkö teitä? Kerrotaanko teille, mistä pizzamme tulevat ja miksi?  Tarjotaanko teille vaihtoehtoja?

Meillä on töissä monenlaisia persoonia, joista jokainen on meille arvokas. Kaikki eivät kuitenkaan toimi ihan joka tilanteessa täysin samalla tavalla. Sen takia meillä on jo olemassa opas, johon jokainen työntekijä saa tutustua tullessaan meille töihin. Siinä ei ole annettu mekaanisia toimintamalleja, vaan enemmänkin kerrottu siitä, mitä me asiakaspalvelussa arvostamme. Me nimittäin teemme jo valtavan laadukasta pizzaa, joten myös asiakaspalvelun pitää olla parasta mahdollista.

Jotta voisimme kehittää asiakaspalvelua entisestään, haluaisimme kysyä, mitä mieltä te olette siitä? Onko jotain, mihin olette meillä käydessämme pettynyt? Onko teidät huomattu? Tuleeko sinulle meillä asioidessasi hyvä mieli?

Toivomme, että te ette olisi ilkeitä, koska me olemme kaikki ihmisiä ja meillä on tunteet. Olkaa kuitenkin rehellisiä. Ilman palautetta emme osaa kehittyä.

 











sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Ruoka ei ole tuote




Nykymaailmassa melkein kaikki on tuotteistettu. Myös ruoka. Vaikka se lieneekin kaupallisesti järkevää, me tulemme siitä vihaisiksi. Ei nimittäin ole mitään sen parempaa kuin ihmisen toiselle ihmiselle valmistama ruoka.

Ruoka ei ole jotakin, jota pystyy tekemään kauluspaita päällä ja kravatti kaulassa. Pitää kääriä hihat, antaa tomaattikastikkeen roiskuta ja jauhojen lentää. Pitää valita raaka-aineet, yhdistää ne oikein ja maistella. Jos kannattavuus ohjaa jokaista valintaa, ei lopputuloksesta välttämättä tule kovinkaan erityinen.





Ruoalla on sitä paitsi tarina. Meidän pizzamme tarina on lähtöisin Italiasta, jossa sitä on kehitetty jo vuosikymmeniä. Tarinassa on mukana monta erilaista henkilöä ja juonteenkäännettä. On vehnänjyviä jauhava mylly, tomaatteja viljelevä vanha herra, on oliivipuita täynnä oleva rinne ja tuoreesta maidosta mozzarellaa tekevä juustola.

Jo taikina itsessään on tarina. Se elää. Se reagoi lämpötilanmuutoksiin ja kuolee, jos sen kanssa on liian kovakourainen. Pitää tietää ja osata. Sen takia Italiassa pizzaleipurin ammattia todella arvostetaan ja ihmiset maksavat suuria rahoja päästäkseen parhaimpien oppiin.




Me olemme ylpeitä siitä, että me pizzamme valmistus on vaatinut kärsivällisyyttä, monta käsiparia ja kulttuurintuntemusta. Olemme tehneet paljon virheitä ja oppineet niistä.

Ja kun puhumme pizzoistamme, emme koskaan nimitä niitä tuotteiksi. Se olisi melkein sama kuin jos kutsuisimme perheenjäseniämme pelkiksi ihmisiksi. 









tiistai 26. elokuuta 2014

Syksyn fiilikset

Niin tuli syksy. Meistä kesä oli ihana. Oli festareita ja festariasiakkaita Helsingistä asti. Oli piknik-paketti. Oli aurinko ja paremmat tomaatit.

Ei ole enää. Työrytmi on palannut uomiinsa. On vain ostoskeskuksen kattoon osuva sade ja pöytiin unohtuneet sateenvarjot. 

Syksy on meistä aina hieman surullinen vuodenaika, koska syysfiilikset voi lukea asiakkaiden kasvoilta. On alkanut työ, opiskelu, harrastus... Ja stressi! 

Mutta please, älkää stressatko. Syksyä ja arkea tarvitaan. Sade pakottaa pysähtymään hetkeksi ja uusista menoista täyttyvä kalenteri tekee elämästä paljon jännittävämpää.

Ja jos stressi yltyy ihan kauheaksi, voi aina hemmotella itseään esimerkiksi Nutellapizzalla...




 



perjantai 15. elokuuta 2014

Pizzahullu



Arvatkaa, mistä tietää, että meiltä saa aina parasta mahdollista pizzaa? 
-No siitä, että se on pizzahullun tekemää!

Pizzataiteilija on tehnyt työkseen vaikka mitä, mutta pizzan leipominen on todella vienyt hänen sydämensä. Siitä kertoo esimerkiksi se, että vaikka hän on tänäänkin tehnyt 12 tuntia työtä, istuu hän nyt tietokoneella ja miettii, miten voisi tehdä pizzoistaan vieläkin parempia. Hän on erittäin verkostoitunut alan ammattilaisten kanssa ja hyvin perillä erilaisista toimintatavoista.

Hänellä on periaatteita, joista haluaa pitää kiinni. Tärkein niistä on italialaisuus. Meidän pizzoissamme ette siis tule koskaan näkemään kanaa taikka jauhelihaa. Ei, ei, ei. Mieluummin pizzataiteilija vaikka vaihtaa alaa.

Pizzahullulla on hulluja suunnitelmia ja erikoisia unelmia. Kaikki niistä ovat melko helposti toteutettavissa, kunhan on tarpeeksi pizzahullu. Pysykää kuulolla!


lauantai 9. elokuuta 2014

Minne pizzapalanne kulkeutuvat?



Olemme huippuiloisia siitä, että tänä kesänä moni on vihdoin tarttunut mahdollisuuteen syödä pizzansa ulkona. Me tiedämme sen, koska olemme nähneet teidän upeita piknik-kuvianne Instagramissa.

Koska sää on edelleen upean kesäinen, haastamme teidät kertomaan, missä olette omat pizzapalanne popsineet? 

Meidän mielestämme paras vaihtoehto on Puolalanpuisto, koska se on tarpeeksi lähellä ja pizzapalat ehtivät näin ollen säilyä lämpiminä kuljetuksen ajan. Jyrkkää mäkeä ylös harppoessa nälkä kasvaa, joten varmuuden vuoksi on hyvä ottaa mukaan vielä yksi pala lisää ;)





torstai 17. heinäkuuta 2014

Miksi meiltä ei saa gluteenitonta pizzaa?

Kuva: Suvi Kesäläinen
 
Saamme lähes päivittäin kyselyitä gluteenittomasta pizzasta... Ja voih, joudumme kerta toisensa jälkeen toteamaan, että meiltä ei saa gluteenitonta pizzaa.  


Se johtuu siitä, että: 
  • Jos haluaisimme valmistaa ihan oikeasti gluteenitonta pizzaa, pitäisi sitä varten varata käyttöönsä erilliset tilat jo ihan senkin vuoksi, että keittiössämme leijuu runsaasti jauhopölyä. 
  • Taikinamme kohoavat vähintään kaksi vuorokautta viileässä, eikä kylmätiloihimme mahdu enää yhtään ylimääräistä taikinaa. 
  • Gluteenitonta taikinaa voi ostaa valmiina, mutta me emme periaatteesta käytä mitään valmistaikinoita

Meistä olisi todella kiva voida ottaa kaikki ruokavaliot huomioon, mutta valitettavasti meillä ei tällä hetkellä ole siihen resursseja. 

Vehnää välttelevä voi tosin maistella maukkaita salaattejamme ja siemailla autenttisia kahvejamme, vaikka eiväthän ne tietenkään pizzaa korvaa...


 



 
 












lauantai 21. kesäkuuta 2014

Viva la pizza vegana!



Olemme jo jonkin aikaa tarjoilleet myös vegaanisia pizzoja, ja olemme saaneet niistä pääosin hyvää palautetta. Moni on kuitenkin sanonut, ettei pizzoista löydy proteiinia.

Tiedostamme tämän, koska oikeastaan vegaanilistaamme ei ole laadittu pelkästään vegaaneita ajatellen. Sen sijaan italialaiset pizzaleipurimme ovat alun perin halunneet laatia listan perinteisistä italialaisista pizzoista ilman juustoa. Niistä tunnetuin on marinara, joka on aivan yhtä tärkeä italialaisessa pizzahistoriassa kuin margheritakin.

Vegaanisia pizzoja on säännöllisesti tarjolla myös paloina, mutta emme koskaan mainitse niiden olevan vegaanisia, ellei sitä meiltä erityisesti kysytä. Näin moni on sen kummempaa miettimättä valinnut juustottoman pizzan -ja huomannut sen olevan sittenkin ihan yhtä hyvää kuin mozzarellaa sisältävät vaihtoehdot. 

Pari kertaa vegaanit ovat myös kysyneet, miksi emme käytä vegaanista juustoa. Se valitettavasti sotii periaatteitamme vastaan. Me nimittäin haluamme pitää kiinni tuotteidemme italialaisuudesta. Emme käytä pizzoissa mitään muutakaan "keinotekoista", joten miksi aito mozzarellamme pitäisi korvata jollakin sellaisella, joka ei pysty mozzarellan makua korvaamaan? 

Pizza on pizzaa myös ilman juustoa, mutta proteiinia vegaanisiin pizzoihin on tulossa lähiaikoina. Olemme koko kevään kärsineet pienoisesta henkilökuntavajeesta, joten pizzataiteilijalla ei ole ollut aikaa varsinaiselle kehittelytyölle. Tämän pitäisi helpottua loppukesästä.

Mikä olisi teidän mielestänne sellainen proteiinia sisältävä makuyhdistelmä, joka toimisi parhaiten? Italialaisia proteiininlähteitä ovat esimerkiksi kikherneet, valkoiset pavut ja linssit. 





sunnuntai 15. kesäkuuta 2014

Ahaa! Anjovista (tai siis sardelleja)!

Viime aikoina me olemme hullaantuneet sardelleihin. Niistä saa nimittäin mukavasti suolaa näin kuumalla ilmalla. 

Pitkään pizzataiteilija on hieman vältellyt sardellifileitä pizzapalojen täytteenä, koska aika moni irvistää kuullessaan, että tomaattipizzassa onkin myös tuota voimakkaan makuista pikkukalaa. 

Moni myös varmistaa Napolin tilatessaan, ettei pizzassa vaan ole sitä samaa kalaa kuin janssoninkiusauksessa? Me vastaamme, ettei todellakaan ole. Meille sardellifileet tulevat Italiasta, ja ne maistuvat juuri siltä kuin pitääkin: voimakkailta ja suolaisilta. Janssoninkiusauksessa käytetään anjovista, joka siis on mausteliemeen säilöttyä kilohailia, ja maistuu makeahkolta. Sitä ei sovi pistää pizzaan.

Viime aikoina pizzataiteilija on ollut hieman rohkeampi, ja sardellifileitä onkin nähty muun muassa:

1) Majoneesin ja friseesalaatin seurassa...


2) Kesäkurpitsankukkien ja mozzarellan seurassa...


3) Napolissa...


4) Luomuvoin seurassa leivällä...



Miten sinä sardellifileesi nautit? Vai irvistyttääkö ajatuskin? 

torstai 12. kesäkuuta 2014

Jäähyväiset lauantaileivälle



Muistatteko, kun meiltä ensimmäisen kerran sai lauantaileipää? 

Me muistamme. Se oli syksyllä 2012, oli rapujuhlakausi ja pizzataiteilija oli kerrankin onnistunut luomaan tasapainoisen ja äärimmäisen rapean vehnäleivän. Jokainen leipä oli koristeltu erilaisin kuvioin ja tuoksu oli huumaava. Olimme ylpeitä. 

Oikeasti leipä ei kuitenkaan ollut yhtään niin hyvää kuin tänä päivänä. Täydellisen reseptin luominen on nimittäin vaatinut satoja työtunteja. Virheitäkin on tehty: parina lauantaina leivät olivat äärimmäisen rapeita, mutta tyhjiä. Joskus paistotulos on ollut liian tumma, joskus liian vaalea. 

Kun tekijänä on ihminen, kaikenlaista voi sattua.

Parin vuoden aikana lauantaileipä on saanut monta fania. Mieltämme lämmittää suuresti, kun eräs vanhempi herrasmies nousee joka lauantai ensimmäisenä rullaportaat vain tullakseen hakemaan leipää. Meitä hymyilyttää, kun nuorempi neitokainen sanoo, ettei muuta leipää syökään.

Vaikka pizzataiteilija rakastaakin myös leivän leipomista, hän on kuitenkin päättänyt lopettaa lauantaileivän valmistuksen, koska viime kuukausina se ei ole mennyt järin hyvin kaupaksi. 

Tiedämme, että ehkä jossain toisessa paikassa leipä houkuttelisi enemmän. Kuka nyt olettaisi löytävänsä herkkuleipää ostoskeskuksen yläkerrasta? 

Mutta koska me nyt olemme täällä, ja koska pizzojamme rakastetaan, emme enää ensi lauantain jälkeen aio leipoa lauantaileipää, vaan keskittyä pizzojen valmistukseen.

Jos siis olet lauantaileivän ystävä, kannattaa tänä lauantaina tulla hamstraamaan pakastin täyteen. 

Uunimme yläpuolella olevaan paneeliin on myöskin raapustettu leivän resepti, jos tykkäät leipomisesta ja haluat täyttää kotisi tuoreen leivän tuoksulla. 

Ps. Koska pizzataiteilija niin kovin rakastaa leivän leipomista, saattaa hyvinkin olla, että hän yllättää ja leipoo yllätysleipiä joku päivä. Jos näin käy, kerromme siitä somessa :)


tiistai 27. toukokuuta 2014

Pizzapäivä on hyvä päivä

Superfoodien ja terveyspirtelöiden aikakaudella on hyvä silloin tällöin muistaa, että maailmassa on olemassa paljon myös sellaisia ruokia, joidenka terveysvaikutukset eivät rajoitu vitamiineihin. 



Sellaisia ruokia ovat italialaisessa kulttuurissa esimerkiksi pasta ja pizza. Moni mamma vääntää joka sunnuntai tagliatellet perheelleen. Laittaa kilon jauhoja pöydälle ja rikkoo siihen kananmunia. Vaivaa kovan taikinan käsivoimin ja sitten vielä pistää taikinamassan pastakoneen läpi. 

Kukaan ei kehtaa olla sunnuntain lounaspöydästä pois, koska kaikki tietävät, kuinka paljon vaivaa aterian eteen on nähty. 

Tämän vuoksi me olimme alkuaikoina kovin surullisia, kun asiakkaat eivät vielä tunteneet meitä, eivätkä uskaltaneet maistaa tuotteitamme. Pizzataiteilijasta tuntui ihan samalta kuin mammasta olisi tuntunut, jos hänen poikansa olisivat lähteneet hampurilaiselle sunnuntailounaan sijaan.

Onneksi nykyään tuotteemme tunnetaan, eikä kenellekään tule enää paha mieli, vaikka eihän pizzamme tietenkään kaikkia miellytä.



Meistä tuntuu todella hienolta, kun ihmiset tilaavat pizzojamme työpaikoilleen  ja juhliinsa. Esimerkiksi eräs turkulainen kasvuyritys tilaa säännöllisesti työntekijöilleen maanantaipizzat ja viime viikolla saimme toimittaa pizzat työpaikan virkistyspäivän ateriaksi. 

Ehkä tällä tavalla pizzaamme saavat maistella myös sellaiset henkilöt, jotka olisivat muuten tyytyneet pelkkään pirtelöön. 
 
Ja onhan pizza nyt kuitenkin vähän eri juttu kuin pirtelö... 




 



sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Accademia culinaria de mi madre









Jos oikein tarkkaan katsoo, mitä pizzataitelijan valkoisen kokintakin rinnukseen on kirjailtu, huomaa siinä tekstin Accademia culinaria de mi madre. Se ei ole vitsi. Kun yleensä keittiömestarit ovat opiskelleet jossakin hienossa insituutissa ja kirjailleet koulunsa nimen työvaatteisiinsa, pizzataitelija on ainoastaan syönyt äitinsä huolella valmistamia eteläitalialaisia ruokalajeja.

Hän muistelee kyyneleet silmissä äitinsä valmistamaa parmigianaa, johon tulee muun muassa friteerattuja munakoisoviipaleita ja mortadellaa. Hän etsii edelleen Giuseppinan tekemän omenapiiraan ohjetta ja yrittää hauduttaa tomaattikastikettaan samalla kärsivällisyydellä kuin äitinsä.

Mikä tärkeintä, hän tietää, että maku ei tule pelkästään yhdistämällä ainesosia toisiinsa. Se syntyy ajan kanssa. Tämän vuoksi hän kohottaa pizzataikinaa kolme vuorokautta ja paistaa kesäkurpitsat pannulla ennen kuin pistää ne pizzan päälle.

Erityisen tyytyväinen pizzataiteilija on silloin, kun onnistuu itse valmistamaan jotain sellaista, josta mamma Giuseppina tykkää. Hän on nimittäin maailman vaativin asiakas. Pari vuotta sitten, ensimmäisellä Suomen-visiitillään Giuseppina sanoi pizzataitelijan pizzan olevan ihan hyvää. Viime viikolla Suomessa ollessaan Giuseppina sanoi, ettei yhtä hyvää pizzaa saa edes Italiasta.

Kun oma äiti on tyytyväinen, uskaltaa itsekin olla tyytyväinen.


Ihanaa äitienpäivää kaikille maailman äideille <3











perjantai 18. huhtikuuta 2014

Taikinapsykologiaa




Viime päivinä pizzataiteilija on ollut vähän allapäin. Ei, ei. Hän ei ole sairas, eikä kenellekään ole sattunut mitään. Hän on huolissaan taikinasta.

Sää on vaihdellut paljon viime aikoina ja se on vaikuttanut ilmankosteuteen. Ja vaikka taikinoita kohotetaankin kylmässä, jostain kumman syystä nekin reagoivat säämuutoksiin. Onhan se toisaalta ihan ymmärrettävää, koska taikinatkin ovat eräänlaisia eläviä massoja. Niillä on luonne, joka tulee esiin juuri silloin kun sitä vähiten toivoo (moni vaippaikäisen vanhempi osaa ehkä samaistua tähän).





Asiakkaat tuskin ovat huomanneet mitään eroa syömissään pizzapaloissa, koska ne ovat olleet herkullisia, kuten aina. Vain pizzataiteilijan tarkka silmä pystyy aistimaan eron täydellisen ja hyvän pizzan välillä. Hän tarkkailee väriä, taikinan koostumusta, ilmakuplia ja rapeutta. Jos ainesten suhteet eivät ole olleet grammalleen oikein, hän kyllä huomaa, mikä yksityiskohta pitää pikaisesti korjata.


Sen sijaan silloin, kun kaikki on ihan perfetto, pizzataiteilijan silmät loistavat. Hän on osannut ennakoida taikinan mielialan.








Kuvat: Suvi Kesäläinen






perjantai 4. huhtikuuta 2014

Aihetta juhlaan


Ja niin me täytimme kaksi! 

Kaksivuotissynttäreidemme kunniaksi tarjosimme perjantain lounasasiakkaille nutellapizzaa ja järjestimme arvonnan. Arvonnan voittaja saa pizzataiteilijan omiin juhliinsa. Pizzataiteilija pääsee siis kuulemma erään herran kahdeksanvuotissynttäreille kokkailemaan. Jännittävää! 



Järjestimme myös pienet yksityisbileet,  joissa soitettiin musiikkia ja syötiin pizzaa. Näiden pippaloiden jälkeen päätimme, että jos joskus saamme omat, suuremmat toimitilat, siellä järjestetään usein bileitä. 

Yleensä yrityksen pitää olla pystyssä ainakin kolme vuotta, ennen kuin on aihetta juhlaan. Me aiomme kuitenkin juhlia synttäreitämme joka vuosi, koska tämä yritys merkitsee meille paljon. Se on meille kuin lapsi, jota ruokimme ja kasvatamme yhdessä teidän kanssanne.

Kiitos siis teille, että olette syöneet pizzojamme jo kahden vuoden ajan. Toivottavasti ette ikinä kyllästy!




keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Risteyksessä

Rakkaat asiakkaat,

Me olemme kohta kaksi vuotta kuunnelleet sitä, kuinka kurja sijaintimme ostoskeskuksessa on.

Olemme kiitollisia palautteesta. Itse kuitenkin ajattelemme, että ostoskeskus on antanut meille paljon. Sellaiset asiakkaat, jotka eivät olisi muuten meitä löytäneet, ovat uskaltaneet tulla ostamaan aitoa italialaista pizzaa. Kaikki ovat aina löytäneet istumapaikan. Meidän ei ole tarvinnut kerätä astioita pöydistä eikä siivota yleisiä tiloja. Toisaalta emme kuitenkaan ole myöskään voineet sisustaa tilaa sellaiseksi, kuin olisimme halunneet.

Emme ole toistaiseksi lähdössä Food Courtista mihinkään, mutta koska tila alkaa käydä meille ahtaaksi, mietimme kovasti seuraavaa askeltamme. Tosiasia on se, että ostoskeskussijainti rajoittaa meitä. Meille ei esimerkiksi ole järjestynyt parkkipaikkaa kellarikerroksesta, jotta voisimme aloittaa kotiinkuljetuspalvelun. Emmekä tietenkään saa myöskään tarjoilla olutta, koska ruokailualue on kaikille yhteinen.

Italiassa pizzeria al taglio -paikat sijaitsevat usein vilkkaiden katujen varsilla, mutta myös ostoskeskuksissa. Tuotteiden vaihtuvuuden pitää olla nopeaa. Siksi olemme alusta asti mieltäneet ostoskeskussijainnin sopivaksi meille.

Välillä kuitenkin mietimme unelmiamme, ja sitä kaikkea, mitä voisimme jossain toisessa paikassa tehdä, ja toteamme, että ehkä olemmekin olleet väärässä. Ihmiset erehtyvät. Antakaa se meille anteeksi.

Meillä on salainen haave, jota emme voi sanoa kenellekään, mutta tiedämme, että toteutuessaan siitä tulisi jotain todella upeaa. Moni ehkä osaa lukea rivien välistä, millaisesta haaveesta on kyse, mutta koska meillä on vielä monta mutkaa matkassa, emme voi puhua siitä julkisesti. Siksi pyydämme teitä kaikkia toivomaan oikein kovasti... Ehkä se sitten toteutuu, jos on toteutuakseen. Jos ei, niin me keksimme kyllä jotain muuta ;)


Aurinkoisina päivinä tunnelma ostoskeskuksessa on... odottava. Kuva: Suvi Kesäläinen.




























torstai 13. maaliskuuta 2014

Kohta kaksi vuotta!

Huippua! Parin viikon päästä juhlimme kaksivuotissynttäreitämme. Monen mielestä se ei ole paljon mitään, mutta meille kaksi vuotta merkitsee paljon. Ihmislapsi oppii kahdessa vuodessa tekemään vaikka mitä, mutta niin oppii yrityskin.

Melkein mikään asia ei ole enää samalla tavalla kuin avajaispäivänä. Kaikki on nyt paremmin. Olemmekin todella kiitollisia asiakkaille, jotka ovat jaksaneet asioida meillä vuodesta 2012 asti, vaikka tuotteet sekä palvelu ovatkin välillä hakeneet uomiaan.

Vaikka edelleen jatkammekin tuotekehitystä ja yritämme tehdä asiakkaamme entistä tyytyväisemmiksi, kahden vuoden kovan työn jälkeen voimme vihdoin todeta, että olemme onnistuneet luomaan melko toimivan systeemin. Se systeemi vaatii nykyään kuusi työntekijää.

Teemme kaikkemme, jotta ensi vuonna juhlisimme kolmatta syntymäpäiväämme, sitten neljättä... Ehkä joskus jopa kymmenettä! Siihen mennessä olemme varmasti oppineet vaikka mitä.



Avajaispäivänä 28.3.2012


maanantai 17. helmikuuta 2014

Brrr! Pizzasi on valmis!

Otimme viime vuoden lopulla käyttöön hakulaitteet, jotka värisevät, kun asiakkaan annos on valmis. Food Courtissa asiakaspaikat ovat kaikille yhteisiä, eikä pöytiä voi numeroida. Ennen hakulaitteiden käyttöönottoa meillä meni joskus useita minuutteja siihen, että löysimme asiakkaan, joka oli istunut toiselle puolelle kerrosta. Ja koko sen ajan muut asiakkaat odottivat (ei kivaa, jos lounastauko kestää vain 20 minuuttia).

Olemme kuitenkin saaneet ristiriitaista palautetta hakulaitteista. Meille on sanottu, että niistä tulee mieleen huoltoasema ja että ne ovat "siistejä". Me itse olemme sitä mieltä, että hälytysääni voisi olla lempeämpi, mutta saattaa olla, että silloin laitteen ilmoitus jäisi huomaamatta. Olemme myös sitä mieltä, että jos asiakas istuu aivan vitriinin edessä, ne ovat vähän turhia, mutta kun asiakas tilaa tilauksesta valmistettavan annoksen, annamme laitteen joka tapauksessa, koska emme voi koskaan tietää, mihin asiakas päättää istua.

Laitteet ovat helpottaneet työtämme suuresti. Erityisesti silloin, kun on yksin töissä tai kun työkaveri on tauolla, niistä on meille suuren suuri apu.

Toivottavasti te kaikki ette pidä niitä ihan hirveinä.


Esimerkiksi salaatit valmistetaan tilauksesta...




Kuva: Suvi Kesäläinen

torstai 30. tammikuuta 2014

Somelähettilään pizzantäyteinen viikko

Niinan kasvispainotteinen antipasto


Pari viikkoa sitten ehkä huomasitte, että Pizzariumin Facebook-päivityksiä teki joku muu kuin me. Hän oli Anna, ensimmäinen sosiaalisen median lähettiläämme, joka sai viikon ajan syödä tuotteitamme ilmaiseksi.

Viikon aikana Anna maisteli myös sellaisia makuja, joita ei olisi muuten ehkä uskaltanut maistaa, kuten arancinoja sekä antipastoja. Tottuneena Pizzarium-kävijänä hän myös jakoi kokemuksensa pizzapaloista, salaateista sekä pyöreästä pizzasta. Parhaaksi makuelämykseksi nousivat spelttijauhoihin leivottu pizza sekä salaatit.

Itse kehittelemme vielä täydellistä spelttipohjaa, mutta olemme kiitollisia positiivisesta palautteesta. Tämä kertoo, että suunta on oikea. 


Annan perjantailounas


Annan mukaan pizzapäivän pitäminen joka päivä ei tehnyt lainkaan tiukkaa, ja hän kiitteli iloista palveluamme, joka hänen mukaansa saa huonon päivän kääntymään hyväksi.

Viikon jälkeen Anna kuitenkin taisi piti parin päivän tauon pizzalounaista. Eihän pizzaa nyt ihan joka päivä jaksa syödä :)



Annan kahvitauko                 

Tällä viikolla meillä on uusi sosiaalisen median lähettiläs, Niina, joka tarjoaa Pizzarium-kokemuksiaan kasvissyöjän näkökulmasta. 

Sosiaalisen median lähettiläiden kaikki päivitykset löytyvät esimerkiksi Twitteristä tägeillä #sosiaalisenmedianlähettiläs ja #pizzariumturku

Jos taas itse haluaisit jakaa Pizzarium-kokemuksiasi ja syödä viikon ajan meillä ilmaiseksi, käy meillä syömässä, kuvaa Pizzarium-hetkesi ja jaa se Twitterissä tai Instagramissa. Lisää tägit #pizzapäiväjokapäivä ja #pizzariumturku

Saatamme ottaa sinuun yhteyttä!


























tiistai 14. tammikuuta 2014

Sanoja, joilla on merkitystä

Jokainen palvelualalla työskentelevä yrittäjä on varmasti joskus googlannut oman yrityksensä nimen. Niin mekin silloin tällöin teemme. Tuloksena on hieman negatiivisia ja paljon positiivisia kommentteja –ja monen monta blogitekstiä kauniine kuvineen!

Olemme jo monta kertaa kertoneet, kuinka kiitollisia olemme teille siitä, että jaatte positiivisia kokemuksianne. Se on ehkäpä oikeastaa pelastanut meidät, koska uuden konseptimme alku upouuden ostoskeskuksen kolmannessa kerroksessa ei t-o-d-e-l-l-a-k-a-a-n ollut helppo.

Erityisesti tämä anonyymien arvostelijoiden areena sekä nämä huippuarvosanat ovat tuoneet meille monta uutta maistelijaa. Ensimmäisessä sivustossa on se ongelma, ettei palautteisiin voi vastata. Me kun mielellämme korjaisimme virheemme, jos vain voisimme. Olemme esimerkiksi jatkuvasti kehittäneet taikinoita ja kokeilleet erilaisia reseptejä, joten pizza tänä päivänä on aivan eri pizza kuin se, mitä tarjoilimme alkuaikoina. Nyt voisi sanoa pizzan hipovan täydellisyyttä, mutta pizzataiteilija ei ole koskaan tyytyväinen. Hänellä on aina taskussaan paperi, johon hän raapustaa uusia reseptejä, joita pitää testata.

Myös monen monessa blogissa kehotetaan maistamaan pizzojamme. Yksi ensimmäisistä oli tämä ihana punatukkainen nuori nainen, joka alkuaikoina pelasti meidät monen monta kertaa olemalla päivän ainoa hymyilevä asiakas. Pizzojamme kävivät testaamassa Helsingistä asti myös sympaattiset Prinsessakeittiö ja Sillä Sipuli sekä koko Isyyspakkauksen perhe. Koko Suomen suosikki Eeva mainitsi meidät tässä mm. tässä listassa.

Meistä on kirjoitettu myös ainakin täällä, täällä ja täällä sekä täällä ja täällä. Vegaanit ovat kertoneet kokemuksistaan täällä, täällä ja täällä. Yksi Suomen pätevimmistä journalisteistakin eksyi mökkilomallaan maistamaan pizzojamme ja kirjoitti siitä tähän juttuun.

Jos olisimme amerikkalaisia, kiljuisimme nyt että "WOW!".

Ilman teitä meitä ei ehkä olisi olemassa.


PS. Etsimme edelleen sosiaalisen median lähettiläitä.

Tällä viikolla sosiaalisen median lähettiläämme Anna syö joka päivä Pizzariumissa ja jakaa kokemuksensa teidän kanssanne. Kun törmäätte Facebook-päivityksissämme tägeihin #sosiaalisenmedianlähettiläs ja #pizzariumturku, ne ovat Annan käsialaa.















lauantai 4. tammikuuta 2014

Oletko se sinä?


Jonkin aikaa sitten Twitterissä ilmoitimme, että aiomme etsiä sosiaalisen median lähettiläitä. No nyt se etsintä alkaa! 

Sosiaalisen median lähettiläämme saavat herkutella meillä viikon ajan ilmaiseksi, kunhan jakavat kokemuksensa sosiaalisessa mediassa (Twitter, Facebook, Instagram...). 

Valitsemme tammikuun aikana neljä lähettilästä aktiivisesti sosiaalista mediaa käyttävien asiakkaidemme keskuudesta. Jos siis haluat herkutella pizzoillamme viikon ajan ilmaiseksi, toimi näin: 

1. Käy hakemassa meiltä pizzaa (tai pistä kaveri asialle).

2. Valokuvaa herkutteluhetkesi.

3. Julkaise kuva Instagramissa tai Twitterissä ja merkitse se seuraavilla hashtageilla: 

#pizzapäiväjokapäivä
#pizzariumturku 

Huomaathan, että profiilisi tulee olla julkinen, jotta voimme nähdä julkaisusi.

Ensimmäinen lähettiläs valitaan viikon sisällä, joten nyt vaan kuvailemaan! :)


keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Uusi vuosi, sama resepti



Uusi vuosi on lupausten aikaa. Siksi me lupaamme tänäkin vuonna: 

-Pitää kiinni tuotteidemme italialaisuudesta.

-Ostaa suurin osa käyttämistämme vihanneksista viereiseltä torilta. (Suosittelemme sitä muuten teillekin!)

-Keksiä uutta ja kehittää tuotteitamme entisestään. 

-Palkata avuksemme hyviä tyyppejä.

-Parantaa yrityksemme visuaalista ilmettä.

-Palvella asiakkaitamme niin hyvin kuin pystymme.

-Käyttää sosiaalista mediaa markkinoinnissamme. 

-Toteuttaa yhden suuren, suuren, mutta salaisen haaveen. 

-Olla kiitollisia kaikesta tästä ja kaikista teistä. 

HYVÄÄ UUTTA VUOTTA RAKKAAT!